Mummon jalanjäljillä

Karjalasta kotoisin ollut mummoni oli todellinen piirakkamestari. Muistan vieläkin elävästi ne lauantai-iltapäivät, kun vierailimme mummon luona. Jo oven ulkopuolella vastaan leijaili juuri paistettujen karjalanpiirakoiden tuoksu, ja porstuassa puisen leivinlaudan päällä oli niitä röykkiö. Piirakoita sai syödä niin monta kuin tahtoi, ja niitähän syötiin. Mummon karjalanpiirakat olivat varsin uniikkeja: melko pyöreitä ja hyvin pulleita. Riisipuuroa, voita ja suolaa niissä ei säästelty.

Päätin kesällä ryhtyä karjalaisen perinteen jatkajaksi. Reseptiä kysyin mummon aputyttönä toimineelta äidiltäni, mutta ei sellaista ollut. Eihän mummo käyttänyt mittojakaan. Päätin sitten opetella hommaa aluksi Pirkan ohjeella. Vehnäjauhoista puolet vaihdoin tosin grahamjauhoihin. Vaikka tein karjalanpiirakoita ekan kerran sitten koulun kotitaloustuntien, onnistuin mielestäni hyvin. Piirakat maistuivat melkein yhtä hyviltä kuin mummon leipomat!

PS. Osallistuime tänään ekaa kertaa koko perheen voimin Ravintolapäivään. Kohteena oli Sillä Sipuli -blogin pitäjien Herkkula Nummelassa. Tarjolla oli maukkaita hodareita ja herkullisia leivonnaisia. Emännille ja isännille suuret kiitokset vaivannäöstä ja makuelämyksistä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s