Hidasta ruokailua

Omenat

Jos multa olisi viimeisen kahden vuoden aikana kysytty vinkkejä tuleville äideille, olisin sanonut kaksi asiaa:

  1. Lapsen elämä koostuu vaiheista. Jokainen niistä kestää oman aikansa.
  2. Syö aina kun voit. Seuraavassa hetkessä et ehkä ehdi.

Tuon toisen neuvoni olen muistanut hyvin. Olen useimmiten valmistanut seuraavan päivän ruuat edellisenä päivänä ja varannut pakastimeen taistelumuonaa tiukkojen tilanteiden varalle. Kummankin lapsen ensimmäisinä viikkoina mies on tehnyt voileipiä valmiiksi jääkaappiin siltä varalta, että vauvaa on kanniskeltava koko ajan, eikä syömiseen liikene kuin yksi käsi. Ollakseni tehokas olen syödessäni ruokkinut lapsia, lukenut lehtiä, surffaillut netissä tai siistinyt keittiötä. Salakavalasti musta on tullut hotkija. Huomaan vain, kuinka ruoka katoaa lautaselta ilman suurempia muistikuvia. Ruokailun jälkeen mahaan sattuu. Niin ei voi jatkua. Seuraavaksi yritän opetella syömään rauhallisesti, keskittyen, tietoisesti pureskellen, jotta ehdin nauttia ruuasta ja ruoka ehtii sulaa.

Neuvoni tuleville äideille muuttaisin nyt muotoon: Syö hitaasti aina kun voit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s